Thursday, January 24, 2019



 
HAPAROIVIA VETOJA / TENTATIVE STROKES 
Kahvila Puhuri
Otavantie 10, 00200 Helsinki / mon-fri 10-15 / January–June 2019

Link to
Koneen säätiö
 
 
Maisema on sumua ja vettä. Viereisissä huoneissa asuvat ihmiset kannattelevat minua. 

On turvallista. Kävelen. Nukun. Taivas on valtava harmaa massa, joka vyöryy päälleni. Olen nähnyt saman aiemminkin – jonkun maalauksissa. Puut ovat käppyröitä, satoja vuosia vanhoja. Tuulen tuivertamia. 

Ovia, kakluuneja, tapetteja. Evan perimät huonekalut. Komerot. Naiset, jotka käyttivät pääovelta katsottuna talon vasenta puolta.  

Kauppamatka, kahvi ja munkki, ruoka-ostokset. 

Sataa lunta! Punaista mustetta. 
 
Vietin Saaren kartanon residenssissä kaksi kuukautta talvella 2014. Oli pimeää ja enimmäkseen lumetonta. Piirsin ja kirjoitin. Asetuin piirtäessäni osaksi tilaa pysytellen silti reunoilla. Kartanonrouvia, piikoja, kamarineitsyt, imettäjiä. Oliko talossa vuosisatojen aikana eläneillä naisilla ja minulla, isoäideilläni ja -tädeilläni mitään yhteistä? Ehkä lumouduimme kaikki asemastamme riippumatta paikan puista, joiden mustat ja märät oksat muuttuivat piirustuksissani vähitellen punaisiksi. Kuvissa vuorotteleva kirkkaus ja harmaus asettavat järjestykseen ajasta toiseen poukkoilevat ajatusketjut, tunteet ja muistot. Sitä taiteellinen työskentely usein on ja sitä vaeltelu Saaressa tiivisti.
Päiviä rytmittivät nukkuminen, herääminen, ruokailut, kauppalistan tekeminen ja kävely. Työhuone asunnon vieressä sekä muista asukkaista ja työntekijöistä muodostunut yhteisö olivat ylellisyyttä. Kahvittelimme ja söimme yhdessä, jos siltä tuntui. Työskentelin omassa rauhassa, mutta en ollut yksinäinen. Sellaisesta olen kiitollinen. 
On ilo saada työt esille Lauttasaareen Koneen Säätiön tiede- ja taidekahvila Puhuriin. Tämäkin kaupunginosa pulpahti mieleen residenssissä. Saaren puita piirtäessäni muistin lauttasaarelaisen, muun muassa kotiapulaisena työskennelleen isotätini. Hänen asuttamansa kerrostalon kauniit kierreportaat vaikuttivat lapsena päätökseeni muuttaa aikuisena kaupunkiin. Saari avasi uuden reitin nähdä sukupolvien ja yhteiskuntaluokkien läpi kulkevia naisten ketjuja. Residenssijaksoon liittyvä teksti on julkaistu teoksessa Saari näkyvissä! Saaren kartanon taiteilija- ja tutkijaresidenssi 10 vuotta (2018).  Kirja on saatavilla Kahvila Puhurista.